Kaikkien päätösten takana on strategia, mutta se ei aina ole tietoinen. Mitä useampia vaihtoehtoja meillä on valittavana, sitä tärkeämpää on tietää, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa - ei vähiten verkossa.

Sana strategia antaa vaikutelman korkealentoisten päämäärien ja nokkelan jäsentelyn vaikeaselkoisesta maailmasta, joka on kaukana jokapäiväisestä toiminnasta työpaikalla. Osittain tämä käsitys on paikkansapitävä, osittain virheellinen. Paikkansapitävä sikäli, että strategian tehtävä ei ole olla jokapäiväisen työskentelyn toimintaohje, mutta virheellinen sikäli, että kaikki toiminta on osa isoa kokonaisuutta, jonka kuvaus strategia on. Pohjimmaltaan strategia on päätöksentekoa tukeva työkalu. Kun valittavana on kaksi näennäisesti samanarvoista vaihtoehtoa, meillä on aina strategia johon tukeutua päätöksenteossa. Strategiassa päämäärät ja etenemistavat on viitoitettu, jolloin vältetään riski, että aikaisemmat ja tulevat päätökset ovat ristiriidassa keskenään.

Strategia ei toisin sanoen ole mikään dramaattinen konsepti, vaan sisältää usein varsin itsestään selviä asioita, jotka tulee kirjata ylös. Näin organisaatiolla on yhteinen pohja sille toiminnalle, jota strategia koskee.

Verkkostrategia voi olla erillinen tai osa suurempaa tiedotusstrategiaa. Joka tapauksessa sen tarkoitus on kuvata tavoite ja tarkoitus organisaation läsnäololle verkossa. Läsnäolo verkossa on enemmän kuin vain yrityksen verkkosivusto. Siihen sisältyy myös esimerkiksi se, missä ja miten usein oma organisaatio näkyy ja mainitaan muilla verkkosivuilla, mainoksissa, blogeissa jne.

Organisaation verkkostrategian tulee kuvata tausta ja syyt organisaation nykyiseen tai tulevaan läsnäoloon Internetissä. Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että muotoillaan yksi tai useampia tavoitteita verkkoläsnäololle: myynnin lisäys, tiedon levitys, asiakastuen tarjoaminen, tavaramerkin vahvistaminen jne.

Kun tavoitteet on muotoiltu, etsitään keinoja niiden saavuttamiseksi. Verkkosivuston lanseeraaminen tai kehittäminen on useimmissa tapauksissa välttämätöntä ja yhtä itsestään selvää kuin näkyminen puhelinluettelossa. Muita tarjolla olevia tapoja ovat esim. mainostyökalut, kuten Google AdWords ja blogien käyttö. Mutta kaikesta huolimatta verkkostrategia pyörii lähes aina organisaation verkkosivuston ympärillä.

Verkkosivuston kohderyhmien määrittely on kriittinen vaihe. Jos organisaatio jo työskentelee markkinoinnissaan valmiiden kohderyhmien kanssa, on analyysiä vietävä askel eteenpäin ja pohdittava, mitkä näistä kohderyhmistä voidaan tavoittaa internetin kautta. Omien kohderyhmien, niiden kiinnostuksen kohteiden ja käytöksen tunteminen on välttämätöntä kun muotoillaan verkkosivujen ulkonäköä ja sisältöä: Kuvien, tekstien ja layoutin tulee saada kävijä tuntemaan itsestä tervetulleeksi, ei torjutuksi.

Kun kohderyhmät on määritelty, on aika tehdä päätös strategian konkreettisista tavoitteista. Tavoitteet tulee muotoilla niin, että niitä voidaan seurata säännöllisesti ja niiden on toimittava strategian arvioinnin pohjana. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, voi olla aika muuttaa strategiaa. Ehkä pitäisi kokeilla toisenlaisia menetelmiä tai arvioida kohderyhmän tarpeita uudelleen?

Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata monin tavoin: myyntiluvuilla, kävijätilastoilla, klikkausten lukumäärällä, asiakaskyselyillä ym. Mitä verkkokeskeisempää toiminta on, sitä enemmän hyötyä voidaan saada kävijätilastoista. Yksinkertaisimman sovelluksen – kävijälukumäärien mittaamisen – lisäksi voidaan seurata, mitä kävijät etsivät, mitä linkkejä he klikkasivat päästäkseen verkkosivustolle, millä sivulla he kävivät ensiksi, millä sivuilla heillä on ongelmia ja millä sivuilla he päättävät verkkokäyntinsä, mistä maista kävijät ovat kotoisin jne. Tässä avautuu verkkoanalyysin koko maailma sille, joka haluaa sitä tutkia.

Kuka sitten tarvitsee verkkostrategian? Vastaus: Kaikilla on jonkinlainen, pahimmassa tapauksessa ristiriitainen, verkkostrategia, jonka pohjalta toimitaan joko tietoisesti tai tiedostamatta. Ja vaikkakin intuitio on hyvä ominaisuus, pitemmän päälle kannattaa jokaisen tietoisesti muotoilla ja kehittää oma strategiansa.